Esityksessä katsotaan julkisten palvelujen digitaalista transformaatiota ruohonjuuritasolta ja haavoittuvassa asemassa olevien kansalaisten näkökulmasta. Kenen etuja teknologiakehitys palvelee? Miten elää teknostressin kanssa, jota algoritmiset järjestelmät aiheuttavat kansalaisille, kun hallinnollista työtä siirtyy itsepalvelussa viranomaisilta kansalaisten tehtäväksi. Miten data-robotiikka toimii terveydenhuollossa ja millaista on kun työkaverina on robotti? Miten algoritminen vallankäyttö poikkeaa viranomaisten ja poliitikkojen päätöksiin perustuvasta vallankäytöstä? Kiinnostaako viranomaisia vielä kansalaisen tahto vai ohjaako päätöksentekoa enemmän kansalaisista kerätyn datan tuottama tilannekuva? Miten muutokset vaikuttavat demokratian toimintaedellytyksiin?

Livetiede-esityksen ensi-ilta on Helsingissä Tekstin talon Parvisalissa 27.2. Esitys on mahdollista nähdä myös Tampereella 1.4.2026, Teatteri Telakassa. Esitys toteutetaan livetiede-konseptilla, jossa perinteisen tiedeviestinnän sijasta käytetään esittävän taiteen ja dokumenttiteatterin keinoja. Esityksen käsikirjoitus on toteutettu tutkijoiden sekä kirjailija ja teatteriohjaaja Hanna Rytin yhteistyönä. Hanna Ryti myös ohjaa esityksen. Tutkijat esiintyvät elävän yleisön edessä yhdessä näyttelijöiden kanssa.

Livetiede-esityksen tekemistä ovat rahoittaneet Tieteen tiedotus ry, Koneen Säätiö, DigiSus ja Otto A. Malmin lahjoitusrahasto. HELPDESK-112 -esityksien tuotannosta vastaavat yhteistyössä Kriittinen korkeakoulu ry ja DIG1t0.

Lipunmyynti alkaa tammikuussa 2026 livetiedekonseptin sivuilla: selittavatekija.fi

Artikkeli DataLit- hankkeen tutkija mukana livetiede-esityksessä julkaistiin ensimmäisen kerran Dataliteracy.

DataLit-hanke järjestää yhdessä Generation AI-hankkeen kanssa kirjan ”50 myyttiä tekoälystä ja datasta” julkaisutilaisuuden tiistaina 20.1. keskuskirjasto Oodissa. Kirjassa keskustellaan sekä datasta että tekoälystä monitieteellisestä näkökulmasta yleistajuisesti, kaikille kiinnostuneille sopivalla tavalla. Kirja tuo esille tekoälyyn ja dataan liitettyjen teknisten käsitysten ohelle niin yhteiskuntatieteellisen, kasvatustieteellisen kuin oikeustieteellisen näkökulman.

Julkaisutilaisuus järjestetään 20.1.2026 Keskustakirjasto Oodin Saarikoski-mattolla (3. krs) klo 17-18.

Tilaisuus on avoin kaikille aiheesta kiinnostuneilla. Keskustelemassa on kirjan kirjoittajia eri tieteenaloilta DataLit -ja Generation AI – hankkeesta.

Artikkeli Kirjan 50 myyttiä tekoälystä ja datasta julkaisutilaisuus julkaistiin ensimmäisen kerran Dataliteracy.

Keskiviikko 17.5.2023 klo 13.00-15.00
Tiedekulma Stage, Yliopistonkatu 4, Helsinki.  Tapahtuman linkki

Linkki verkkolähetykseen:  https://tiedekulmamedia.helsinki.fi/fi/web/tiedekulma/player/webcast?eventId=234666301 

Tietosuoja ja muut perusoikeutemme tietoyhteiskunnassa?

Henkilötietojen suojasta tuli perusoikeus yksityisyyden suojan rinnalle EU:n perusoikeuskirjan myötä. EU:n tietosuoja-asetus ja sitä täydentävä kansallinen tietosuojalaki täsmentävät henkilötietojen suojaa sekä vahvistavat tiedollista itsemääräämisoikeutta. Henkilötietojen suoja on kuitenkin sovitettava yhteen muiden perusoikeuksien, kuten sananvapauden ja julkisuuden, sekä turvallisuuden ja muiden tärkeiden yhteiskunnallisten intressien kanssa

Datalit -tutkimusprojektin ja Suomen valtiosääntöoikeudellisen seuran järjestämässä keskustelutilaisuudessa eturivin tietosuoja- ja perusoikeusasiantuntijat pohtivat muun muassa seuraavia kysymyksiä: Miten tietosuojasääntelyn ja tiedollisen itsemääräämisoikeuden vahvistuminen haastavat käsityksiämme perusoikeuksista ja niiden keskinäissuhteista? Mikä on henkilötietojen ja yksityiselämän suojan suhde muihin perusoikeuksiin nykyaikaisessa tietoyhteiskunnassa? Mitä haasteita digitalisaatio, informaatioteknologia sekä turvallisuusympäristön muutokset merkitsevät tietosuojalle ja muille perusoikeuksillemme?

Ohjelma: 

13:00 Tervetuloa ja tilaisuuden avaus

• Paneelin puheenjohtaja professori Tuomas Ojanen avaa tilaisuuden
• Paneelikeskustelun alustus: emeritusprofessori Olli Mäenpää
  • Tietosuoja vs. Julkisuus

13.20 Panelistien esittelyt

• Varapuheenjohtaja Elias Aarnio, Effi ry
• Tutkimusjohtaja, dosentti Marjut Salokannel Helsingin yliopisto
• Professori Susanna Lindroos-Hovinheimo, Helsingin yliopisto
• Valiokuntaneuvos Mikael Koillinen
• Tietosuojavaltuutettu Anu Talus

13.40–14.20 Paneelikeskustelu

• Puheenjohtaja moderoi keskustelua

14.20 Yleisökysymykset ja keskustelua

• Puheenjohtaja avaa yleisölle mahdollisuuden esittää kysymyksiä panelisteille
• Aikarajojen puitteissa huomioidaan myös chatin kautta tulevat kysymykset

14.50 Loppusanat ja tilaisuuden päätös

• Paneelin puheenjohtaja kokoaa lyhyesti keskustelun pääkohdat
• Tilaisuuden päätös

Artikkeli Tietosuoja ja muut perusoikeutemme tietoyhteiskunnassa? – keskustelutilaisuus julkaistiin ensimmäisen kerran Dataliteracy.

Data Paradoxes: The Politics of Intensified Data Sourcing in Contemporary Healthcare

April 13, 14:00-16:00, Room 114, Unioninkatu 35, University of Helsinki

In April DataLit is hosting an open lecture about data paradoxes with Klaus Hoeyer from the University of Copenhagen. The topic of the lecture will revolve around the politics of intensified data sourcing in contemporary healthcare, where everybody seems to want more data, of higher quality, on more people, and to use this data for a wider range of purposes. Policymakers present such pervasive data collection as leading to a healthcare system in which data can quickly, efficiently, and unambiguously be interpreted and provide better care for patients, more efficient administration, enhanced options for research, and accelerated economic growth. In practice, however, data are often difficult to interpret and the many purposes to which they are now put often undermine one another. Based on an analysis of data intensification in Denmark, a world leader in healthcare data infrastructures, Klaus Hoeyer suggests that data politics is best understood through paradoxes.

Klaus Hoeyer is professor of medical science and technology studies at the Centre for Medical STS (MeST) and the Department of Public Health, University of Copenhagen. He has his background in social anthropology, African Area Studies and medical ethics, and he has worked with, e.g., research biobanking, stem cells, property issues, forensic biobanking, bone and organ transplantation, public-private partnerships, ethics regulation, EU health regulation, data-intensification and public perceptions of genetics, organ transplantation and, most recently, data politics.

Artikkeli Data Paradoxes: The Politics of Intensified Data Sourcing in Contemporary Healthcare julkaistiin ensimmäisen kerran Dataliteracy.