Tutkimuksen kohteena tekoäly ja työelämä
Teksti: Maarja Tuovinen
DataLit -hanke oli mukana järjestämässä huhtikuun alussa Työterveyslaitoksen, FCAI:n ja SHIELD-ohjelman kanssa ”Tutkimuksen kohteena tekoäly ja työelämä” -keskustelutilaisuutta. Tilaisuudessa keskusteltiin tutkijoiden ja työelämän edustajien kanssa tekoälyn roolista tulevaisuuden työelämässä; sen mahdollisuuksista ja heikkouksista. Puheenvuoroissa esiteltiin muun muassa tämänhetkisiä tutkimuksia tekoälystä, miten tekoälyä olisi mahdollista hyödyntää työelämässä ja millaisia kysymyksiä tulisi pohtia tarkemmin. Keskustelun perusteella hyödyntämismahdollisuuksia on vielä enemmän, mutta samalla on pohdittava tarkemmin niitä haittoja ja harmaita alueita, joita tekoälyn käyttöön liittyy. Tämän lisäksi keskustelua käytiin siitä, miten tekoälyn käyttäminen työelämässä olisi vastuullisempaa ja peräänkuulutettiin politiikkatoimia, jotta tekoälyn käyttö olisi vastuullisempaa.
Tekoälyä koskeva tutkimus on kasvanut viime vuosien aikana. Tutkimuksessa on käsitelty muun muassa tekoälyn vaikutuksia eri toimialoilla ja työpaikoilla, miten sen avulla voidaan parantaa työturvallisuutta ja millaisia vinoumia tekoälyn käyttöön liittyy. Tutkimukseen liittyy kuitenkin vielä haasteita, kuten Anna-Mari Walleberg (Helsingin yliopisto) esitti tilaisuudessa tutkimuksesta osallisuudesta tekoälyn ja demokratian näkökulmasta. Esityksen perusteella näyttää siltä, että tarvetta olisi kehittää erityisesti järkeviä tapoja hahmottaa ja mitata kompleksisia asioita, kuten tekoälyn vaikutuksia osallisuuteen ja demokratiaan. Samalla on huomioitava, että tekoäly ei ole neutraali, vaan sisältää vääristymiä, joiden korjaaminen ei ole niin helppoa. Pekka Tuominen (Helsingin yliopisto) korostikin puheessaan, että tekoälyn on oltava läpinäkyvää ja muokattavaa, jotta ongelmat on mahdollista huomata ja ne voidaan korjata.
Teknologian kehittyessä tekoälyn ympäristövaikutukset ovat nousseet yhä keskeisemmäksi kysymykseksi. Tekoälyn ilmastovaikutuksia on haastavaa mitata, mutta kuten Laura Ruotsalainen (Helsingin Yliopisto) esitti, tekoäly tuo mahdollisuuksia ja sen vaikutukset ovat enemmän positiivisia kuin negatiivisia. Tästä yksi esimerkki on työturvallisuuden edistäminen, josta Anna-Maria Taperi (Työterveyslaitos) kertoi. Toisaalta tutkimusta ja toimintakulttuurin syvempää muutosta kaivataan vielä ihmislähtöisen tekoälyn hyödyntämisessä työturvallisuuden parantajana. On syytä pohtia miten toimialat soveltavat tekoälyä, löytyykö tekoälyyn käytännönläheisiä malleja, voiko tekoälyyn luottaa ja millaisia uusia riskejä mahdollisesti voi tekoälyn käytön myötä syntyä. Tekoäly voi olla myös apuna työpaikkojen vihreässä siirtymässä, jota tutkitaan parhaillaan esimerkiksi työterveyslaitoksen toimesta.
Sen lisäksi, että tekoälyllä on mahdollisuuksia työturvallisuuden parantamisessa, voi se toimia myös alustana työikäisten oppimisen ja työpaikkojen laadun parantamisessa. Kun puhutaan työikäisten oppimisesta, on muistettava, että tekoälyä ei voida vain tuoda työpaikoille, vaan työntekijät pitäisi saada mukaan tekoälyn suunnitteluun, käyttöönottoon ja heitä tulisi kouluttaa myös sen käytössä. Tekoälyn käytön oppiminen ei saisi olla yksilön vastuulla, vaan työpaikkojen on otettava vastuuta sen opettamisessa. Tilaisuudessa peräänkuulutettiinkin selkeämpiä ohjeistuksia niin kansalliselta että Euroopan Unionin tasolta, jotta työelämään saataisiin yhtenäisempi linja tekoälyn käyttöönottoon ja sen kanssa toimimiseen. Onkin pohdittava, millainen rooli ihmisillä on tekoälyn kehityksessä, oppimisessa ja käytössä. Samalla on syytä muistaa, että tekoäly on kietoutunutta kaikkialla, jolloin sen kehittäminen, käyttöönotto ja muokkaaminen ei tulisikaan olla irrallaan käyttäjistä, vaan niitä tulisi tehdä yhdessä eri osapuolien kanssa.
Tekoäly on tullut osaksi jokapäiväistä elämää ja sitä hyödynnetään yhä enemmissä määrin työelämässä. Tekoälyyn liittyy kuitenkin monia haasteita, joita on syytä tutkia yhä tarkemmin. Samalla sen kehittyminen ei ole pysähtynyt, vaan uusia malleja, toimintoja ja alan valtauksia näkyy kaikkialla. Tämän vuoksi sekä paikallisella tasolla työnantajilla että kansallisella tasolla valtiolla ja eri instituutioilla on vastuu edistää työntekijöiden koulutusta ja käyttöönottoa. Samanaikaisesti on parannettava siihen liittyviä eettisiä ohjeistuksia ja varmistaa, että vinoumat ja jo olemassa olevat ongelmat eivät syvene entisestään.